Juhlavuoden aattona
Kun Kotiseutuliitto perustettiin Lounais-Hämeen Tammelassa 74 vuotta sitten, maassamme alkoi kansanliikkeeksi organisoidun kotiseututyön kausi. Viimeisessä sääntöuudistuksessa 2020 liiton vahvistetaan olevan kotiseututyön keskusjärjestö, kansalaisjärjestö ja valtakunnallinen kotiseututyön edunvalvoja.
Liitto on jatkuvasti pyrkinyt mahdollistamaan sekä jäsenyhdistystensä että niiden henkilöjäsenten toiminnan tehostumista neuvoen, tiedottaen, kouluttaen ja osallistaen. Tammelassa toukokuussa 1949 pidetyt ensimmäiset valtakunnalliset kotiseutupäivät ovat jatkuneet siitä lähtien vuosittain eri puolilla maata järjestetyin päivin.
Kotiseutuliiton toimintaa hidasti alkuun sekä jäsenten että varojen vähyys. Ensimmäisen vuosikokouksen aikaan maaliskuussa 1950 jäseniä oli 11, mutta liiton täyttäessä kymmenen vuotta 1959, jäseniä oli jo 121 ja nykyään jäsenyhteisöjä on yli 800! Liitto ei voinut alkuvuosina toimia tehokkaasti pelkillä jäsenmaksuilla. Liki säännöllinen tuki saatiin tuolloin Alfred Kordelinin säätiöltä, kunnes valtionavustukset ”vakinaistuivat” 1960-luvulla. Taloudellinen tilanne mahdollisti tällöin sekä liiton toiminnanjohtajan toimen että hänen johtamansa liiton toimiston, jonka myötä liiton jäseniä palveleva neuvonta vakinaistui.
Liiton valtakunnallisuus toteutui toden teolla 1966. Tuolloin valtuuskunta (1997: valtuusto) aloitti sääntömuutoksen myötä toimintansa liiton korkeimpana päättävänä elimenä, jonka jokaista maakuntaa edustavat valtuutetut kattoivat koko maan. Samana vuonna hallituksen toiminta tehostui, kun nimettiin kuusi hallituksen alaisuudessa toimivaa jaostoa, joiden jäseniksi kutsuttiin myös hallituksen ulkopuolisia asiantuntijoita.
Valtakunnallisuus näkyi liiton nimessäkin vuoden 1972 sääntöuudistuksessa, jolloin Kotiseutuliitto muuttui Suomen Kotiseutuliitoksi. Samaan aikaan otettiin käyttöön liiton nykyinen tunnus ja luotiin uusi kannattajajäsenten jäsenluokka, jolloin yksityinen henkilökin saattoi liittyä jäseneksi. Vuonna 2010 heitä varten luotiin kotiseutuklubi, jonka toimintaa juuri uudistetaan.
Kansalaiset ovat perinteisesti rakentaneet omat seurantalonsa. Niiden korjausten valtionavustusten jako alkoi kansanedustajien aloitteesta 1978. Toimintaan liittyvä neuvonta, koulutus ja tutkimus siirtyivät Kotiseutuliitolle 1980-luvun alussa, kuten myös 1990 päätöksenteon valmistelu. Liiton hallitus on vuodesta 2004 lähtien tehnyt avustuspäätökset.
Kotiseutu-vuosikirja perustettiin 1909, mutta nyt sen aika, jopa aikakauskirjana liene muutosten edessä. Sähköposti saatiin käyttöön 1990-luvulla ja liiton kotisivut valmistuivat 2001. Monistetut jäsenkirjeet saivat 2008 nimen Kotisetuposti ja 2010 siitä kehitettiin varsinainen paperi- ja verkkolehti. Hilja-uutiskirjeiden lähettäminen alkoi 2012.
Jäsenyhdistysten toimintaa ryhdyttiin edistämään 2000-luvun alussa kilpailuin: 2001 vuoden kaupunginosa, 2006 vuoden kotiseututeko, 2009 vuoden kotiseutupolku ja vuoden kotiseututeos sekä 2013 vuoden kotiseutuyhdistys.
Pääsihteeri Lassi Saressalo aloitti kotiseututeosten esittelyn, arvioinnin ja arvostelun 2009 ja työ jatkui hänen jäätyään eläkkeelle. Tätä kirjoitettaessa liiton Kirjamakasiinin sivuilla on esitelty vajaa 600 kotiseututeosta.
Kotiseutuliitto on siitä poikkeuksellinen organisaatio, että valtuuston puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja toimiston henkilökunta ovat jalkautuneet ketterästi maakuntiin sekä paikallisia yhdistyksiä tukemaan neuvoen ja kouluttaen että juhlapuheita pitämään. Sekä kotiseudulle syntyvien että sinne muuttavien kotouttaminen on tänään kotiseututoiminnan yhteiskunnallisesti keskeisimpiä tehtäviä.
Esittelin edellä joitain kotiseututoimintaa edistäviä liiton toimia menneiltä vuosilta. Kotiseutuliitto juhlii ensi vuonna 75-vuotisuuttaan valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Vantaalla, joiden teemana on ”Kotona …”. Vantaalla tuo tyhjä tila täyttyy sanalla ”Vantaalla”. Toiveena on, että tyhjä tila täytetään eri puolilla maata vastaavasti oman kotiseudun nimellä ja että juhlavuosi jalkautetaan kotiseuduille koko vuoden ajan erilaisin muistamisin ja tapahtumin.
Kannustan ja yllytän kaikkea kotiseutuväkeä tulemaan mukaan juhlimaan yhdessä 75-vuotiasta liittoa! Juhlavuoden ohjelmaa julkaistaan liiton kotisivuilla (www.kotiseutuliitto.fi/75vuotta) ja sitä täydennetään ja päivitetään koko juhlavuoden ajan.
Toivotan kaikille hyvä joulua ja onnellista Kotiseutuliiton juhlavuotta 2024!
Janne Vilkuna
Kotiseutuliiton puheenjohtaja
